Työyhteisösovittelu

Toisinaan organisaatiossa ihmisten väliset vuorovaikutussuhteet muuttuvat niin huonoiksi, että työntekemisestä ei meinaa enää tulla mitään. Silloin paras tapa korjata asia on työyhteisösovittelu.

Työyhteisösovittelu toimii esimerkiksi kiusaamis- ja häirintätilanteissa ja esimiehen tai työntekijöiden välisissä ristiriitatilanteissa.

Työyhteisösovittelussa sovittelun kaikki osapuolet tulevat kuulluiksi ja sovintoa rakennetaan ja etsitään yhdessä. Työyhteisösovittelu on oppimisprosessi sekä sovitteluun osallistujille että koko organisaatiolle.

MIHIN TILANTEISIIN TYÖYHTEISÖSOVITTELU SOPII?

Työyhteisösovittelulla voidaan ratkaista työyhteisön sisäisiä ristiriitoja, konflikteja ja tulehtuneita ihmissuhteita. Erilaiset yhteistyön ongelmat kahdenkeskisissä tai tiimin sisäisissä suhteissa voidaan ratkaista työyhteisösovittelun avulla. Myös kiusaamisen ja monimutkaisten ongelmavyyhtien selvittämiseen työyhteisösovittelu on hyvä ongelmanratkaisumenetelmä.

MIKSI VALITA TYÖYHTEISÖSOVITTELUMENETELMÄ RISTIRIIDAN RATKAISEMISEKSI?

Pitkään jatkuneisiin ihmissuhdeongelmiin saadaan nopeita ja kestäviä ratkaisuja, kun voidaan nostaa vaikeat ja vaietut asiat luottamuksellisesti keskusteluun. Näin päästään jopa vuosia kestäneiden ristiriitojen juurille ja voidaan selvittää ne. Aikaa, rahaa ja energiaa säästyy, kun ongelmien vatvomisen sijaan voidaan jälleen keskittyä työntekemiseen.

Organisaatiokulttuuri muuttuu aiempaa avoimemmaksi ja ratkaisukeskeisemmäksi. Kun ihmiset itse osallistuvat ongelman ratkaisuun, sitoutuvat he myös paremmin sopimukseen.

MITÄ HYÖTYÄ SOVITTELULLA VOIDAAN SAAVUTTAA?

Työyhteisösovittelu ehkäisee, lieventää ja ratkaisee ihmisten välisiä ristiriitoja ja eheyttää ihmisten välisiä suhteita. Sovittelu lisää työrauhaa ja ymmärrystä ristiriidan osapuolten välillä. Työyhteisössä luottamus lisääntyy, työilmapiiri ja työhyvinvointi parantuvat.

Sovittelu on myös oppimismahdollisuus itsestä, toisista ja toisilta sekä työyhteisöstä.

SOVITTELUN OSALLISTUJAT

Sovittelijan rooli työyhteisösovittelussa on toimia fasilitaattorina eli sovitteluprosessin mahdollistajana. Sovittelija kuuntelee, esittää kysymyksiä ja ohjaa sovittelun kulkua puolueettomasti.

Sovittelun osapuolia voi olla kahdesta useampaan ihmistä. Joskus ristiriidassa on mukana koko työyhteisö. Sovittelua edesauttaa sovittelun osapuolien tahto sitoutua sovitteluun. Jokaisen osapuolen näkökulma tulee kuulluksi. Sovittelun osapuolet toimivat itse ristiriidan ratkaisijoina. Usein sovittelu toimii myös suurena oppimiskokemuksena.

SOVITTELUPROSESSIN ETENEMINEN

Aloitus

Työyhteisösovittelun aloituksessa sovittelun tilaajan kanssa kartoitetaan lähtötilanne ja yhdessä pohditaan, ketkä osallistuvat sovitteluun ja millaisessa aikataululla edetään.

Info

Infotilaisuudessa kerrotaan työyhteisösovittelumenetelmästä ja sovitteluprosessista työyhteisössä, jotta kaikki tietävät, mitä tapahtuu ja mihin pyritään.

Yksilökeskustelut

Yksilökeskusteluissa sovittelun osapuolet tapaavat sovittelijan kahden kesken ja kertovat oman näkökulmansa ristiriidasta. Sovittelija on vaitiolovelvollinen kuulemistaan asioista. Yksilökeskusteluihin osallistuvat ne ihmiset, joita ristiriita koskee.

Sovittelu ja sopimus

Osapuolten ja sovittelijan yhteinen tapaaminen, jossa osapuolet kertovat omat näkökulmansa ja keskustelevat löytääkseen ratkaisun. Sovittelija ohjaa keskustelua. Toisinaan sovittelutapaamisia tarvitaan useita. Sovinnon synnyttyä laaditaan sopimus, joka allekirjoitetaan.

Tiedottaminen

Sovittelun tuloksista kerrotaan työyhteisössä.

Seurantatapaaminen

Sopimuksen tekemisestä noin 2-3kk kuluttua järjestetään tapaaminen, jossa keskustellaan sopimuksesta ja siitä miten työyhteisön toiminta on muuttunut sovittelun jälkeen.

Image
Olisiko jo aika nostaa kissa pöydälle?
Lisätietoa: