Johtaja, teetkö alaisistasi työkyvyttömiä luottamuspulalla?

In Uncategorized by Eeva Kaarne

Aamulehden Alakerrassa 5.3.2012 Arto Jokinen kirjoitti artikkelin sotien suhteesta lääketieteen kehitykseen. Oli tutkittu, että traumaperäinen stressihäiriö on yleistä sodan kokeneille sotilaille. Jopa sotakoirat voivat oireilla rankkojen kuolemaa tai sen uhkaa sisältävien kokemusten jälkeen. Yllättävää sen sijaan on se, että sota ei vaikuttanut juuri mitenkään niihin sotilaisiin, jotka luottivat esimiehiinsä. Huonoissakin olosuhteissa hyvä ryhmähenki ehkäisee traumaperäistä stressihäiriötä.

Jos tämän tutkimuksen rinnastaa nykypäivän työelämään, voidaan miettiä johtajuudella ja työilmapiirin vaikutusta on erilaisten tautien syntyyn tai niiden ennaltaehkäisyyn. Samaisessa lehdessä uutisoitiin AKT:n tiedotuspäällikkö Hilkka Ahteen potkuja. Syynä luottamuspula, jonka syitä ei taida kukaan tietää. Taustalla piillee kuitenkin työpaikkakiusaamista, joka on johtanut oikeusprosessiin. Räty kertoi haastattelussa, ettei ole puhunut mitään Ahteen kanssa useampaan vuoteen. Ei liene häävi työyhteisö, jos johtaja ei pysty luomaan minkäänlaista vuorovaikutussuhdetta työntekijöidensä kanssa. Toisaalta kuka haluaakaan työskennellä tuollaisessa ympäristössä. Kalliiksi tulee yhteiskunnallekin, jos nämä työntekijät alkavat oireilla huonojen työolojen vuoksi.

Johtaminen ei ole helppoa, jos ei ole luottamusta alaisiin. Alaisten ei ole helppoa työskennellä, jos ei ole luottamusta esimiehiin. On helppoa antaa kenkää niille, jotka nostavat epäkohdat työyhteisössä esiin. Urputtajat pihalle, kyllä uusia työntekijöitä tilalle saadaan. Eiköhän kuitenkin vika ole usein siellä yläpäässä.

Johtaminen on haastavaa hommaa, jossa tarvitaan erinomaista vuorovaikutusosaamista. Kuunteleminen, tukeminen, läsnäolo, aito kiinnostuminen toisista, päätöksentekotaito ovat hyvä alku hyvään johtajuuteen ja edesauttavat terveen työilmapiirin syntymistä.

Millaista johtajuutta sinä arvostat? Miten itse vaikutat hyvän työilmapiirin syntyyn?